Vuoden 2012 vaihtuessa seuraavaan haimme Arskan kanssa Kuopiosta hirmuisen ihanan ja hirmuisen pikkuisen norwichinterrieripennun. Pentu oli syntynyt 1.11.2012 ja hänet oli jo varattu toiseen perheeseen. Tilanne kuitenkin muuttui syystä, jota en enää muista. Hyvä olikin, että muuttui, sillä Teiwick Wanda Wanston - perheen kesken Lilli - tunnisti meidät välittömästi omiksi vanhemmikseen. Hän siis kuului oikeasti meille.
On vaikea uskoa, että olemme kulkeneet yhtä matkaa lähes kymmenen vuotta! Lilli on ollut meille jatkuva ilon aihe, superrakas turriainen, norwichpärskähtelijä eli Tursburgin Ruhtinatar, Pesukarhuhäntä (kaksi mustaa poikkiraitaa hännässä), Hönö-Petteriini ja vaikka mikä! Tällä rakkaalla lapsella on monta nimeä.
Yhä edelleen tämä seniorikonkari on kuin pentu; hän juoksee, leikkii, keskustelee (eikä hänen asiansa jää epäselväksi!) ja osaa mitä vaan. Se, joka väittää, ettei koira ajattele tai opi puhetta tai näe unia tai katso telkkaria, on NIIN väärässä. Meidän Lirppa-Lirpukka osaa kaiken ja kommunikointi ilman sanojakin on toden totta niin selkeää, että henkilökunta ymmärtää aina hyvin nopeasti, mitä perheen merkkihenkilö milloinkin haluaa ja tarvitsee.
Ihana Lilli, PALJON ONNEA! Pysy meidän luona vielä pitkään!!
