15 elokuuta 2024

Sanoja paperilla

 

 

Kesä 1998 tiivistyy Andrea Bocellin Romanzaan

Se oli kylmä ja iloton kesä. 

Siitä on 26 vuotta, mutta musiikki vie takaisin kuin kaikki tapahtuisi nyt.

 


 

Joskus käy niin, että vasta vuosien kuluttua syystä tai toisesta odottamatta ymmärtää siihen saakka piilossa pysyneitä taustavaikutuksia. Asioita, jotka tapahtuivat näkymättömissä. Joita ei mainittu eikä kerrottu. Niiden vaikutus näkyi, mutta syitä ei voinut ymmärtää.

Sitten elokuun 15. päivänä vuonna 2024 satunnainen päätös lukea vanhaa tekstiä tarkemmin järkyttää sydänjuuria myöten. On vaikea keskittyä mihinkään muuhun kuin tietoon, joka piirtyy mustina kirjaimina valkoista pohjaa vasten.

 

Jos saisin valita, mitä jätän perinnöksi lapsilleni, jättäisin kaiken sen ymmärryksen, jotka olen omista kokemuksistani kerännyt, ettei heidän tarvitsi  tehdä samaa matkaa vaan he voisivat keskittyä muuhun. Ettei jokaisen sukupolven täytyisi kohdata samoja murheita ja vaikeuksia.