- Joo, se vei jalat alta heti helmikuun alussa ja toipuminen on ollut hidasta. Kaksi antibioottikuuria, käynti päivystyksessä ja lepoa.
Pakkolepo on tosi tylsää. Muuten kyllä velttoilu sujuu, mutta toipumislepääminen on vaikeaa. Tietysti se helpottaa jonkin verran, kun ei vaan pysy pystyssä tai ei saa oikein hengitettyä. Huomaan, että näissä tilanteissa sisimmmästäni nousee luterilaiseen eetokseen verhoutunut hirviö, joka huomauttelee minuutin välein että olisi syytä pyyhkiä pölyt, imuroida, pestä kylppäri, vaihtaa lakanat, mennä töihin ja ryhdistäytyä. Tämmöinen itseruoskinta on huono toipumisilmapiiri, se kun aiheuttaa vaan ylimääräistä stressiä
Olen sitten kutonut vähän sukkia itselle ja muille, materiaalina on ollut jämälankavaraston anti. Jos suinkin Luoja ja muuta tahot suovat, menen maanantaina töihin.
 |
| Sukkia, kukkia ja säärystimet. |
 |
| Tyksin rannekkeella pääsi kaikkiin laitteisiin! |