Tarkoitukseni oli kirjoittaa lauantain sykähdyttävän ihanasta Freakebana-kurssista, jonka veti Kristiina Suo-Kustaa (Blomma Creatives). Palaan aiheeseen kuvin ja sanoin myöhemmin, sillä tuon kurssin, siitä seuranneen Instagram-palautteen, viimeöisen uneni sekä monen muun yhteisvaikutuksena heräsin harmaaseen maanantaiaamuun täynnä energiaa. Lähes neljä vuotta kestänyt kokonaisvaltainen luomislamaannus oli kadonnut ja näin täysin selkeänä kaikki ne asiat, jotka on tehtävä.
Olen aktiivisesti miettinyt yli vuoden ajan teoskokonaisuutta, jota kutsun työnimellä SEVEN tai RED. Unessa tajusin, että on mentävä ensin 80-luvulle ja jopa 70-luvulle, jotta löydän ehdottoman oleellisia, jo olemassaolevia rakennuspalikoita voidakseni päästä haluamaani lopputulokseen. Lisätään mukaan Gordon Gekko (Wall Street 1987), kuolemansynnit, pakolaiset, Sipilän hallitus, vihapuhe....
Luovuus kaipaa yksinoloa ja aikaa. Jossakin vaiheessa tulee kuitenkin hetki, jolloin luovuus vaatii kanssakäymistä, samankaltaisten ihmisten kanssa tekemistä, olemista ja keskustelemista. Huomenna alkaa Kirjan talon kirjoittamiskurssi. Vaikka kurssien hinnat (sinänsä kohtuulliset) kirpaisevat työttömän taloutta, lauantain perusteella voin sanoa, etten ole aikoihin sijoittanut pennosiani parempaan kohteeseen kuin nyt oman luovuuteni elvyttämiseen.
![]() |
Ylempi luonnos vuodelta 2017, alempi piirros vuodelta 1979. (c) Tiina Jääskeläinen-Alasaari |