Ensimmäinen jakso koulutyöskentelyä on nyt takana ja syysloma alkanut. Sen kunniaksi nautimme torstai-iltana pinkkiä ja pirskahtelevaa kristallislaseista. Pullon sain hyvänmielenlahjana, kun tein ystävälle sukat ja ranteenlämmittäjät.
Teeveetä katsellessa on pakko olla käsillä tekemistä, joten sukkavarastoa kertyy vaikka olen koko ajan tehnyt pyynnöstä (lankojen hinnalla) sukkia ystäville. Seuraavaksi teen Jessen toivomat vihreäraidalliset ja sitten on vuorossa kaksi joulupukin tekemää hieman isompaa tilausta. Kymmenen paria on silti ilman kotia.
Telkkarin tuijottamista pitäisi vähentää, sillä koulutyöskentelyyn kuuluu myös kotitehtäviä ja siten tietokoneen ääressä istuskelua. Syyslomalla on koottava raportti neljästä tehtäväkokonaisuudesta ja muutenkin järjesteltävä kuvamateriaalia. Sitä kertyy jatkuvasti todella paljon, sillä työvaiheiden kuvaaminen on järkevää oppimisen kannalta. Kuvat ja kirjoitetut muistiinpanot täydentävät toisiaan erinomaisesti.
Tämän viikon tiukkaan aikatauluun kuului myös auton katsastus. Vaikka merkintä on ollut kalenterissa kolme kuukautta, ehdin sen hoitaa vasta päivää ennen viimeistä takarajaa. Läpi meni, ja se oli helpotus!
Koska olen ekaluokkalainen, hankin reppuuni maskotin käydessäni Itäharjun Prismassa. Ötökän hinta oli 4,95 ja sillä on joku nimikin. Sitä en muista, mutta syntymäpäivä on kuulemma 15.6. Että silviisii. Koulussa korjasin vähän reppuani, sillä hihnat olivat alkaneet purkautua kiinnityksistään. On se vaan kätevää, kun on hyvät koneet ja niitä saa ja joskus ehkä oikein kunnolla myös osaa käyttää!
Nyt on pakko tutustua Wilmaan, tsekata kalenterin merkinnät ja alkaa tehdä raporttia pikkurahista, koiranpedistä, esiliinasta sekä irtotyynystä. Seuraavan jakson suurin raportoitava lienee asiakastyönä tehty Artekin sohva nro 556. Olemme sitä tehneet kolmen hengen porukalla huolella ja vihdoin alkaa loppu häämöttää.
 |
| Loppukäyttäjä otti äiskän tekemän koiranpedin omakseen. |