Opintojeni alusta saakka olen jostakin syystä tuntenut syvää kammoa veneenpatjoja kohtaan. Loppukesästä kuitenkin lupasin miehelleni, että teen hänen kalastusalukseensa uudet patjat.
Äkkiseltään muutaman patjan tekeminen ei kuulosta kummoiseltakaan hommalta, mutta joudun nyt todellakin haastamaan ompelija-minäni. Näihin kun tehdään tereet, muokataan kaavoitusta eikä keinonahka anna virheitä anteeksi.
Tähän mennessä olen edennyt askel kerrallaan, asia kerrallaan, tere ja vetoketju kerrallaan.
Saattaa olla, että valmista tulee ennen 18.12.2020, jolloin koulu kertakaikkiaan on osaltani ohi.