Huomenna juhlimme kahdeksatta kertaa venetsialaisia Askaisissa. Pääosaa esittää meidän rakas syreenipuu, jonka pystyyn kuollut ranka on nyt pilkottu. Pyysin Aria sahaamaan muistoksi palan runkoa. En tiennyt, että syreenin ydin on vaaleanpunainen.
Puu palaa huomenna illalla merenrannassa. Mielestäni se on syreenipuun arvoinen tapa palata osaksi luonnon kiertokulkua.