 |
| Tervahovinkadulla Turussa |
Mikä tätä ajankulkua nykyään vaivaa? Päivät juoksevat kuin pikamatkalla ja itse raahaudun perässä miten parhaiden taidan. Tällä menolla olen ensi viikolla 90v.
Äidin asuntoa olemme erinäisillä kokoonpanoilla tyhjentäneet. Tarkoituksena on saada se mahdollisimman ripeästi myyntikuntoon. Äiti on aina ollut järjestelmällinen ihminen ja hän onkin huolehtinut, ettei kauheasti turhaa jäisi meille selvitettäväksi. Siitä huolimatta pitkää elämää ei noin vaan pureta osiin. Vielä on tehtävää, mutta kiinteistönvälittäjä on jo valittu ja siivousfirmakin tiedossa. Nyt vaan loputkin tavarat kiertoon, niin eiköhän tästä selvitä.
 |
| Timmu-mummun lahjakassi |
Juhlin ensimmäistä Mummu-äitienpäivääni tänä keväänä! Pikku-Eevertin jalka oli taas värjätty vesiväreillä ja tällä kertaa siitä syntyi jalanjälkikakkara. Mukana seurasi ihana ruukkuruusu - joka edelleen kukoistaa - sekä kasvonaamio, joka sekin tulee tarpeeseen, koska söin lahjakassissa olleen suklaalevyn yksin. Eli kaikki kukkii.
 |
| Mökillä merenrannassa |
Mökillä, joka siis vastoin odotuksia onkin vielä tämän kesän käytössämme, kukkii myös kaikki. Kieloja on tulossa valtavasti, sinivuokkojen värit loistivat kilpaa idänsinililjonen kanssa. Valkovuokot aukeavat aina päivänvalossa lähes kämmenen kokoisiksi ja voikukat hehkuvat pikkuaurinkoina.
 |
| Perennat ja yksivuotiset pihakasvit. |
Kotona "vehreässä" puutarhassani kukkii myös ruukkukukka. Krassit tietysti paleltuivat eli krassienkasvattamattomuusperintö jatkuu. Serkkuni, joka eilen pikaisesti käväisi, totesi kiltisti, että puutarhassamme on päivisin tosi kuuma. Niin on. Todennäköisesti jatkossa kasvatan siellä voikukkien lisäki takiaisia, nokkosia ja heinää. Voisin ottaa lehmän?