Viime viikon keskiviikkona koiralenkillä kuulin pääskysten äänen! Kesä on todellakin täällä. Lämpö ja pääskyset vievät aina Etelä-Ranskaan ja Italiaan. En tiedä, mitä ihmeellistä siellä on. Sikäläiset ihmiset syövät, juovat, käyvät töissä, miettivät raha-asioitaan ja maailman tilaa siinä missä muuallakin. Olen kuitenkin hyvin pienestä pitäen rakastanut juuri sitä osaa Euroopasta. Jo ennen kuin edes kävin siellä.
 |
| Tiina Monacossa ja Nizzassa sairaan kauan sitten. |
Ehkä
se johtuu joistakin tuhannen vuoden takaisten esivanhempien jättämistä
geneettisistä nanopartikkeleista minussa. Ehkä kaukaiset esiäitini Adela of Flanders, Ava de Morvois, Rozala of Italy, Gisela of Friuli, Willa di Toscana ja Hildegarde de Ferrette kummittelevat
juuri siten, että jaamme jonkin muistonhitusen, johon liittyy pääskyset
niin kuin ne muistan Aix-en-Provencesta ja Toscanan alueelta.
* * * * *
Tämä kesä on erilainen kuin monet aikaisemmat kesät, koska ei ole sitä mökkiä. Haku on kyllä päällä. Toiveet ovat suuret ja budjetti pieni eli haasteita riittää.
* * * * *
Perjantaina oli vapaapäivä. Kävin äänestämässä, sanoin hyvästit hiusten energialeikkaukselle ja palasin luottokampaajani Seijan avulla signaturentukkaani. Elämä hymyilee jälleen. Löysin ei-kenenkään-maalla kasvavan syreenipensaan ja otin mukaani kolme oksaa.
Lauantaina meillä oli taas perinteinen ex-kolsterilaisten työkaverien tapaaminen. Anun idea oli aloittaa ilta Ullakolla, jossa hän tarjosi meille Pornstar-drinkit (!). Paikka oli sympaattinen ja drinkit maistuivat hyvältä. Seuraavaksi meillä oli pöytävaraus Pippurimyllyyn. Sieltä saa aina hyvää ruokaa. Loppuillan istuimme valmistuneitten nuorten valtaamassa jokirannassa. Ihme ja kumma, löysimme vapaan pöydän Tintåsta, ja siinä viihdyimme puoleen yöhön. Meille tarjoili ihana tarjoiljarouva, hänella oli mainio ote työhönsä!
* * * * *
Eilinen menikin sitten leikkiessä. Herra Vaippa-Peppunen oli kaverinani. Leikimme dubloilla, möyrimme isojen sinisten tyynyjen valtaamassa sängyssä, jonne Pikkis sitten nukahti, kun lempikirja oli luettu kuusi kertaa ja keksimääni uutta Apinaorkesteri-sovitusta laulettu varmaan 20 säkeistöä.
Hän on ihana lapsi ja nyt me voidaan jo jutella keskenämme!
