Sama serkku vaimoineen (1 kpl), jonka luona olimme elokuun alussa, kutsui meidät myös Venetsialaisia viettämään mökille. Kun on sukua, ei voi väittää ettei tiedä minkälaisia me ollaan, joten oma syy.
Suodenniemen K-Marketissa käytiin serkun vaimo-rowwan kanssa täydennysostoksilla lauantaina, kun ensin oltiin kierrelty Suodenniemen ydinkeskustassa katsomassa nähtävyyksiä. Kolmenkymmenen vuoden paikallistuntemuksella serkunvaimo esitteli paikkoja, ja olihan se kyläkeskus oikeasti idyllinen. K-Marketissa oli kaikkea kivaa elintarvikkeiden lisäksi. Ostin sieltä paketin mustavalkoisia pillejä (paperia), sukkapuikot ja lankaa. Oli ihan pakko ostaa, koska löysin niin kaunista siniturkoosia sukkalankaa, etten ole yhtä nättiä missään nähnytkään. Olisi pitänyt ostaa koko satsi.
Siinä serkunvaimon kanssa normaalityyliin sanaillessamme kaupan kassaneito luuli meitä sisaruksiksi. Samassa tajusimme, että siitähän tämä kaikki johtuu! Piti tulla sinne asti, että ymmärrettiin olevamme kauan sitten kadonneita kaksosia joilla on 10 vuoden ikäero!
Samaa tasokasta rataa jatkui keskustelu koko sateisen viikonlopun ajan. Ukkelit tekivät äijäjuttuja moottorisahan ja muiden öljyisten ja rasvaisten kamojen äärellä. Me siskokset vaan tuvassa lusmuiltiin. Toinen teki ruokaa ja toinen kutoi sukkaa ja suu kävi koko ajan.
Meitä hemmoteltiin aivan mahtavalla ruualla, vaikka parmesaani olikin unohtunut. Tästä miinusta keittiövastaavalle. Lauantai-illan ruoka oli kuitenkin sitä luokkaa, että sitä varten olisi pitänyt perustaa uskonto. Se oli siis kertakaikkiaan täydellisen hyvää. Ja sen perusteella kaikki parmesaanimiinukset pyyhkiytyivät olemattomiin.
Koska sukat eivät ihan tulleet valmiiksi lauantain aikana, sovittiin että nähdään meillä pikapuoliin. Moni asia jäi siinä määrin kesken, että on pakko jatkaa esim. Suomen poliittisen toiminnan ja verotuksen uudistamisesta nopealla aikataululla.
