Toukokuu oli kuin pitkä etelänloma. Joka aamu aurinko paistoi ja oli lämmintä. Kävin uimassakin kolmeen otteeseen.
Lillistä on kasvanut täysverinen merenrantamökkikoira. Sen mielestä parasta on, kun mennään mökille ja kurjinta taas se, kun sieltä lähdetään pois. Kun Ari menee laiturille kalaan, Lilli kulkee sentin päässä perässä. Kun Ari lähtee veneilemään, Lilli auttaa. Ainakin omasta mielestään. Ja sama jälleen, kun Ari palaa veneilemästä. Lilli puuhastelee ja tohisee ja aivan varmasti hoitaisi köydet ja kiinnityksen, jos sillä vain olisi peukalot!
Kuvan otti Ari.
Tänään sataa. Se on oikein hyvä. Eilen viimeksi katselin, kuinka nurmikot ovat kellastuneet ja siitepöly pysyy sitkeästi kiusana, kun sade ei huuhtele sitä mennessään. Kuopukseni täytti sunnuntaina 25 vuotta. Sitä on hyvin vaikea tajuta, kun jotenkin hahmotan hänet ja sisarensa pääosin 4 - 6 vuoden ikäisinä. Mutta ymmärrän kyllä, että kyse on hellämielisen äidin horinoista! Mukava asia on se, että monen vuoden jälkeen esikoiseni asuu jälleen Turussa. Nyt molemmat lapseni ovat lähellä.