Sattuipa niin ällistyttävä tapaus, että menin aviomieheni kanssa pubikierrokselle - hänen aloitteestaan ja kierroksen aloitus tapahtuisi Apteekissa. En suinkaan tässä julkisesti valehtele, että muuten sylkisimme lasiin / laseihin. On vain todella harvinaista, että olemme yhdessä ns. viihteellä.
Näin siis kuitenkin tapahtui marraskuun viimeisenä iltana, joka tänä vuonna oli sopivasti perjantaina. Valmistelimme lähdön huolella. Söimme hyvin jo päivällä. Päiväunet nukuttiin ja pari lasillista nautittiin ennen kuin yhdeksän maissa nousimme Fölin bussiin numero 32. Kop-kolmion kulmalta reippailimme viimassa joen yli, ohi Mantun grillin ja päädyimme Olutravintola Uuteen Apteekkiin, tuohon Reijo Mäen kansalliseen kuuluisuuteen nostamaan anniskelutilaan.
 |
| Tämä mies on selvästi Arskan soulmate! |
Itse olen siellä käynyt omalla mittakaavallani mitattuna usein, mikä ei oikeasti ole kauhean usein. Ari oli käynyt kerran ennemminkin. Hukan ihmettelin, kun Arska ja tuo baarisetä olivat kuin vanhat kaverit. He puhuivatkin jotain outoa "äijät baarissa" -kieltä, ja ihmettelyyni baarisetä sanoi, että kyllä koira koiran tuntee. No, ehkä hän ei maininnut sanaa koira, mutta asia tuli ymmärrettyä. Ex-portsari ja baarimikko nyt vaan puhuvat samaa kieltä.
Apteekkiin tuli tuttujakin, luettelo on kuin Arja-tädillä ennenvanhaan: Näimme siellä Jarin, Vaakun, Eijan, Jokken, Mariannen, Tanin, Reijon, Marjan, Harryn jaa jaa jaa... Huolellinen valmistautuminen auttoi, sillä kotiin palasimme vasta puolen yön jälkeen. Tässä iässä kun pelkona on aina se, että ennen aikojaan alkaa nukuttaa.
Lauantai näyttää menevän kansanterveydelle tai ainakin hukkaan. Jaksoin nousta puoli yhdeltä nähtyäni todella sitkeää ja pitkää unta, jossa sekoittui syntymäpäiväni, Salossa sijaitseva Eesti 100 vuotta -puisto (???), Tylypahka-meininki, yllätyssynttärit hämeenlinnalaisessa ravintolassa, jonne Ari oli järjestänyt maksalaatikkotarjoilun. Lisäksi oli joutsenia, vaaleanpunaista hörhelöä, lentokoneen saastuttavaa ja myrkyllistä pakokaasupilveä... Kuuluin Rohkelikkoihin ja osasin leijua ilmassa ja sain hajuvettä lahjaksi...
Semmoista se on kun keski-ikää iäkkäämmän oloinen pariskunta pilettää.
Nyt on mentävä kutomaan sukkaa, että saan Ameriikan paketin ensi viikolla matkaan.
PS. Tosiaan, pubikierrokseen riitti tällä kertaa yksi pubi.