27 tammikuuta 2019

Tammikuun neljäs viikko

Tiinan parempi puoli.
Kuva (c) Maarit Konschin-Nortamo

Työviikon pituus oli poikkeuksellisesti kuusi päivää. Näihiin päiviin mahtui monenmoista, loppuviikosta meinasi ihan - opettajaani Päivi Raistakkaa lainatakseni - "mennä tunteisiin". Olin kuvitellut tekeväni asianmukaisessa järjestyksessä 50-luvun nojatuolia (asiakastyö) ja lasten pormestarintuolia (koulutehtävä), mutta toisin kävi. Alkuviikolla sisälämpötila oli pahimmillaan +6 astetta, ja vasta torstaina saatiin normaali huonelämpötila palautettua. Lämmitysjärjestelmään oli tullut hieman isompi vika, jota ei hetkessä saatu korjattua. Lisäksi oli kaikenlaista muuta odottamatonta eli uusia tehtäviä ja kangaspakkojen noutamista ja jotenkin vain kovin rikkonaisia päiviä ilman tunnetta siitä, että olisin saanut yhtään mitään järkevää aikaan. Ja selväähän on että näinkin perin juurin järkevä ihminen kuin minä hermostuu moisesta meiningistä kovasti. 

Pienen lähes yksityisen ja henkilökohtaisen tilttauksen jälkeen asiat taas sujuivat. Kiitos Maarit, joka ymmärrät tempperamenttiani! Lauantaina oli koululla avoimet ovet ja siinä leppoisissa tunnelmissa sitten saatiin yllättävän paljon jopa töitä tehtyä. Äitini ja veljeni kävivät tutustumassa Hämeenkatu 24:een, se oli ilahduttavaa. Harmi, että vanha rakennus on niin vaikeakulkuinen. En voinut esitellä huonosti liikkuvalle äidilleni kuin alakerran, mutta olihan siinäkin nähtävää.
Tässä vaiheessa lämpötila on vielä kaksinumeroinen,
mutta suunta oli laskeva. Maarit ja Tiina testaavat
nojatuolien pehmusteita.
Kuva (c) Nina Oksa

Koska Lilli oli noudettu vakiohoitopaikkaansa tyttäreni luokse ja koska Lilli aina lähtee sinne taakseen katsomatta (häntä ilmeisesti lellitään siellä sietämättömästi) ja koska (kuinka monta rinnasteista sivulausetta voi kirjoittaa peräkkäin???) Arikin oli tilinpäätösjuhlissa Tampereella, ei minulla ollut lauantaina mikään kiire kotiin. Hoidin pari asiaa ja menin sitten Hansaan Stockan kahvilaan istuskelemaan. Siinä cappuccinoa juodessani kirjoitin Kirjan talon Kirjailija-akatemian antologia-novellini muistiinpanoja ja keksin vähän lisääkin tarinaa. Itse aihe tuli vastaani odottamatta pari viikkoa sitten enkä ole vielä aivan varma, miten sen muotoilen tekstiksi. 
Kuva (c) Tiina Jääskeläinen-Alasaari