Entinen työkaverini Taideakatemian ajoilta kysyi osaisinko auttaa nappiasiassa. Hänella on tämmöinen hieno tuoli ja rahi, designia - ja nyt joudun kauhukseni kertomaan, että en tunnista tekijää - ja rahista oli irronnut nappi.
Muutenhan
tämä olisi ollut aivan piece of cake, mutta kun rahin pohja on
taivutettua vaneria tai puuta. Lisäksi yhdistelmä on päällystetty
nahalla. Jouduin vähän pohtimaan asiaa. Käyräneulalla ja hammaslangalla
(nappilangan puuttuessa) tein vähän taikoja. Eihän se läheltä katsottuna
ole kovin onnistunut, koska veto alaspäin puuttuu. Nappi on kuitenkiin
kiinni rahissa ja asiakkaani vaikutti tyytyväiseltä.
Mökillä tapasimme taas vakiojoutsenemme. Eihän me toki niitä omisteta, mutta asumme naapureina kesäisin. Eräänä aamuna auringon noustessa pariskunta oli aivan rannassamme aamupesulla. Toinen joutsen levitti siipensä, värisytti niitä ja kurotti samalla kaulaansa kohti taivasta. Näky oli aivan taianomainen. En edes harkinnut ryntäämistä sisään noutamaan kännykkääni. Sillä ei olisi mitenkään voinut ikuistaa sitä näkyä, kuinka vesipisarat kimmelsivät joutsenen sulissa nousevan auringon säteiden osuessa niihin.
Se näky on tallennettu silmiini.