Serkkuni Antti ja hänen rouvansa ovat meidän mökkikummeja. Ei kai sellaisia oikeasti olekaan, mutta he elivät kovasti hengessä mukana viime kesän mökinetsintä-projektissamme. He olivat itseoikeutetusti Rockwoodin ensimmäiset yövieraat kesäkuun alussa. He olivat testiryhmä, jolta odotimme hyviä neuvoja ja kommentteja. Ennen saapumista Raisa sanoi, että kai siellä sitten on ruusun terälehtiä ja kuoharia kans, joten teimme parhaamme. Lähikaupan Fresita ei ehkä ollut mikään laatuvalinta, mutta näytti kivalta saman kaupan ruusujen ja kristallilasien kanssa. Sängyllä oli uunituoreet Rockwood-paidat.
Jatkuvan syömisen, juomisen ja puhumisen lisäksi käytiin katsomassa Karunan kirkkoa. Alkuperäinen on Seurasaaressa. Tämä nykyinen, Josef Stenbäckin suunnittelema, on aikamoisen hämmentävä ilmestys ollakseen todella pienen seurakunnan kirkko. Nykyään Karuna kuuluu Paimion seurakuntaan ja itse paikka Sauvoon, mutta oli aikaisemmin itsenäinen kunta ja seurakunta. Kirkko sijaitsee aivan meren rannassa. Päivä sattui olemaan kaunis ja kesäinen, joten nautiskelimme arkkitehtuurista, maisemista ja kesästä.
Hautausmaa on laaja, siellä on paljon tilaa nimetyille kiville. Mietiskelin, että se olisi aika ihana paikka tulla haudatuksi siinä vaiheessa, kun tämä nykymeno käy kertakaikkiaan liian kestämättömäksi.
Yksi muistomerkki oli hyvin erikoinen, ainakin täällä Suomen oloissa. Täällähän suositaan edelleen laatikkomallia. Kustannuksia säästämättä joku oli suunnitellut vaikuttavan pronssipatsaan. Jalustakivessa oli teksti Iris Messner 1943 - 1998. Haluaisin kovasti tietää taustalla olevan tarinan.