... eli nuoruuteni Turussa pyöri kaveripiiristä johtuen paljolti musiikin ympärillä. Seurusteltiin ikäistemme hemmojen kanssa, jotka järjestään halusivat olla rocktähtiä. Ensimmäinen musiikkipitoinen mielikuva on 70-luvun lopusta, kun TV:n Orjat soitti Pop-kellarissa Linnankadulla. Koulukavereitteni Ninan ja Timon (RIP) isoveljet Juha ja Kari soittivat bändissä, samoin silloinen poikaystäväni, jonka isä oli samassa työpaikassa kuin minun isäni.
Piirit olivat juuri tämmöiset, pienet.
 |
| Tiina lukioaikana |
Paras ystäväni oli siihen aikaan luokkakaverini Aila, jonka aito kuunvaalea blondius herätti huomiota kaikkialla. Itse olin täysin hänen varjossaan, mutta se ei koskaan haitannut meitä, koska olimme todella hyviä ystäviä emmekä millään tavalla kilpailijoita. Aila jäi mieleeen, minä en. Siihen aikaan ja noin 45 vuotta sen jälkeenkin olin kuitenkin niin ujo ja viihdyin itsekseni, että en osannut kaivata huomiota. Nykyinen stand-up-wanna-be-esitys on vain suojakuori, ettei kukaan pääse liian lähelle.
 |
| Tiina on jo aikuinen ja menee naimisiin. |
Yksi syy tähän musiikipiireissä hyörimiseen oli poikaystäväni, sittemmin ensimmäinen aviomieheni Wende. Hän miksasi bändien keikoilla ja otti promokuvia, olihan hän ammatiltaan valokuvaaja ja perheyrityksessä töissä (Kamera-Aitta).
Läntisen Tommi kävi samaa koulua kuin minä, hän oli ihanan ystäväni Jaanan luokalla. Aila oli ihastunut Tommin veljeen, joka myös oli samassa koulussa, kuten Ninan isoveli Juha ja Timon isoveli Kari.
 |
| Hanna ja Tiina |
Hannaan tutustuin Kimin kautta, joka soitti Tommin bändissä. Tietysti Wende tunsi Kimin ja Guggen, Teron ja Hombren (RIP) jaa jaa jaa.... Pääasiassa vietimme vapaa-aikaamme Kårenilla tai TVO:lla. Keikkabussiin saattoi kävellä Mike Monroe ja jollain keikalla backstagella humalainen Dave Lindholm käski meidän painua - hmm, jonnekin. Ruisrock kuului tietysti kuvioon. Soundhouse hoiti melkein kaikkien bändien keikat, ja veljeni puolestaan oli sitten aikanaan mukana siinä toiminnassa. Tuula Amberlan kanssa oltiin Turun kaupunginkirjastossa töissä ja hänen pikkuveljensä Kaitsu oli koulukaverini, samoin Kim (eri Kim kuin tuo yllä mainittu).
Kun täytin 18 vuotta, sain lahjaksi Vaahtopäät-albumin, joka oli täynnä näitten tuttujen ja muiden aikalaisten musiikkia. Rakastuin Korroosion biisiin, ja sittemmin oltiin Hallikaisen kanssa vähän aikaan samassa firmassa töissä. Olikohan se Turku TV? Levynkannessa on nimmareita ja se on edelleen tallessa, siis levy ja kansi, molemmat. Tommin bändin Rin Tin Tinin roadcrew:n nimeksi keksin Rantanplan, ja jossakin levynkannessa saattaa olla jopa nimeni. Tai sitten ei.
Ihmisen päähän mahtuu todella paljon asioita, vaikka tästäkään vaiheesta en muista - tietystikään ja onneksi - kaikkea. Rupesin tässä vaan ihan kylmiltään muistelemaan näitä juttuja. En tajunnutkaan kuinka tiiviisti kaikki liittyi yhteen. Tämä on edelleen hyvin turkulaista - yhden tai kahden ihmisen kautta täällä kaikki tuntevat toisensa.
Aika moni on pitänyt yllä musiikkipuolta ja yllättävän moni on tehnyt uraa musiikin parissa. Oma haaveeni oli jo silloin kirjoittaminen ja kuvien tekeminen. Jälkeenjääneet (!!) saavat sitten arvioida, menikö hyvin vai huonosti vai hyvin huonosti.
Korroosion biisi keroo ajasta kaiken oleellisen: